Huvittaa artikkeli mitä luin iltasanomista. Otsikkona oli että sara chafak oli kolme viikkoa hollywoodissa ja unohti tuona aikana suomenkielen. Perään oli laitettu lausahduksia mitä sara oli sanonut radio haastattelussa, tyylin ”relax”, ”first of all feel free to say”, ”mulla oli paljon laineja”.
Noi on mielestäni ihan normaaleja lausahduksia mitä tulee käytettyä rennosti puhuttaessa. Ylipäätäänkin se että englannin kieli ja jotkun englannin kieliset fraasit tulee osaksi kun puhutaan nykypäivänä on mun mielestä ihan normaalia etenkin nuorten ihmisten keskuudessa.
Pointti tässä nyt ei kumminkaan ollut iltasanomien välillä toinen toistaan naurettavemmat uutiset, vaan se millaisia kommentteja kyseinen uutinen sai.
Muutamia kommentteja; bimbo, järkyttävä myötähäpeä tuon diivan puolesta, ei oo kyllä tytöllä muutakuin ilmaa korvien välissä yms…
Tuntevatko nämä kommentoijat häntä?
Veikkaan jotenkin että suurin osa kommenttien kirjoittajista on naisia.
Katsoin saran instagramia ja heti ensimmäisten kuvien joukosta löytyi tuoreimpia kommentteja. Eräs nainen kommentoi hänen olevan ylimielinen rumilus joka näyttää alienilta.
Oon viimeaikoina ollut jotenkin erityis valveutunut aiheesta kateus. Luin aihetta käsittelevää artikkelia missä todettiin, että yksi kaikista kadehdituin asia naisten keskuudessa on toisen naisen ulkonäkö. Moni sanoo törmänneensä monta kertaa kateuteen, mutta todella harva myöntää ikinä itse kadehtivansa muita. Kun joku on kaunis, halutaan hänestä keksiä joku muu vika että tuntisi oman olonsa edes vähän paremmaksi. Yleisimmät kateellisten väitteet onkin sitten että kateuden kohde on tyhmä pinnallinen bimbo.
Todellisuudessa suurin osa kadehtijoista ei edes itse osaa myöntää itselleen mistä ärtymyksen tunteet todella kumpuavat.
Välillä olen miettinyt et minkä mielihyvän tunteen ilkeän kommentin kirjoittaja saa?
Syy minkä takia olen miettinyt kyseistä aihetta niin paljon viimeaikoina, kumpuaa omasta lähipiiristä.
Pitkään mietin mitä teen joissain ihmissuhteissa niin väärin etten ikinä kelpaa.
Kuulin ilkeitä kommentteja mitä selkäni takana oltiin puhuttu. Väitteitä siitä millainen ihminen olen. Jopa ihmisiltä jotka eivät ole kanssani edes missään tekemisissä. Miten he voivat ”tietää” millainen olen todellisuudessa?
Mielestäni paras ratkaisu on kysyä ihmiseltä suoraan mistä ilkeä käytös johtuu ja saada toinen vastuuseen käytöksestään. Yleensä kadehtialla ei oikeasti ole mitään oikeaa sanottavaa, siitä mitä kateuden kohde on tehnyt väärin. ”sä olet vaan niin ärsyttävä ja pinnallinen”, ei riitä esimerkiksi jollei ole sanottavana tilanetta mihin väitökset perustuvat ja muistettakoon että JOKAISESTA meistä löytyy vikoja. Miksi olla niin armoton?
Tietenkin jos oikein haluaa etsiä toisesta niitä vikoja…
Kateuskin on pikälti kiinni omasta asenteesta, käännätkö sen ”voimavaraksi” ja motivaattoriksi omaan elämään, vai annatko sen tehdä itsestäsi epämiellyttävän ihmisen.
Yritetään katsoa itseämme peiliin kun parjataan toisia ihmisiä tai ilkeillään, mikä meillä itsellämme on oikeesti sen pahan olon taustalla ja onko se oikeutettua.
Pieni itsetutkistelu ja itsensä kehittäminen on ainakin itselleni tärkeää. Eihän me ikinä olla ihmisinä täysin valmiita ja aina löytyy parannettavaa.
Yritetään mielummin keskittyä niiden positiivisten piirteiden löytämiseen muissa, koska niitä on aivan yhtä isolla varmuudella kuin negatiivisiakin!
